Vallilan toimistomarkkina 2026: vajaakäyttö, prime-vuokrat ja tuottovaatimukset

Johdanto

Vallila on yksi Helsingin merkittävimmistä toimistoalueista, jonka asema perustuu keskeiseen sijaintiin, monipuoliseen rakennuskantaan sekä vahvaan yrityskeskittymään. Alue sijaitsee Helsingin kantakaupungin pohjoisosassa Pasilan, Sörnäisten ja Kallion välissä, mikä mahdollistaa hyvät liikenneyhteydet sekä keskustaan että pääkaupunkiseudun muihin yrityskeskittymiin. Toimistomarkkinan näkökulmasta Vallila muodostaa yhdessä Pasilan ja Sörnäisten kanssa tärkeän pohjoisen kantakaupungin toimistovyöhykkeen, joka tarjoaa vaihtoehdon Helsingin ydinkeskustan korkeammalle vuokratasolle.

Vallilan asema Helsingin toimistomarkkinalla on muuttunut merkittävästi viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Perinteisestä teollisuus- ja varastoalueesta on kehittynyt monipuolinen toimistokeskittymä, jossa toimii useita suuria kotimaisia yrityksiä sekä kasvava joukko asiantuntija-, teknologia- ja palvelualojen toimijoita. Alueen kehitystä ovat tukeneet erityisesti hyvät joukkoliikenneyhteydet, toimitilojen kilpailukykyinen hintataso sekä laajat mahdollisuudet sijoittaa yrityksiä suuriin ja tehokkaisiin toimitiloihin.

Vaikka Helsingin toimistomarkkinaa on viime vuosina leimannut toimitilojen korkea vajaakäyttö sekä hybridityön aiheuttama kysynnän rakennemuutos, Vallilan kilpailuasema on säilynyt vakaana. Alueella kysyntä kohdistuu erityisesti moderneihin tai peruskorjattuihin toimitiloihin, jotka vastaavat yritysten muuttuneisiin tilatarpeisiin. Samanaikaisesti vanhempien toimistokiinteistöjen kilpailu on kiristynyt, mikä näkyy alueen vajaakäyttöasteessa ja vuokratasojen eriytymisenä.

Tässä katsauksessa tarkastellaan Vallilan toimistomarkkinaa osana Helsingin toimistomarkkinoiden kokonaisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään alueen kehitykseen, toimitilatarjontaan, vuokramarkkinaan sekä tulevaisuuden kilpailukykyyn.

Vallilan kehitys toimistoalueena

Vallilan nykyinen asema toimistomarkkinalla perustuu pitkään kaupunkirakenteen muutokseen, jossa alueen alkuperäinen teollinen käyttötarkoitus on vähitellen korvautunut toimisto-, ja palveluliiketoiminnalla. Vielä 1900-luvun loppupuolella suuri osa alueen rakennuskannasta palveli teollisuutta, varastointia ja logistiikkaa, mutta elinkeinorakenteen muutoksen myötä toimitiloja alettiin kehittää vastaamaan kasvavaa toimistokysyntää.

Alueen kehitystä vauhdittivat erityisesti 2000-luvun alkuvuosina toteutetut kiinteistökehityshankkeet, joissa vanhoja teollisuuskiinteistöjä saneerattiin moderneiksi toimistotiloiksi ja alueelle rakennettiin uusia toimistorakennuksia. Samalla yritysten kiinnostus kantakaupungin pohjoisosiin kasvoi, kun ydinkeskustan toimitilojen vuokratasot nousivat ja toimitilatarjonta kiristyi.

Vallilan kilpailukykyä vahvisti erityisesti sen sijainti liikenteellisesti keskeisellä alueella. Pasilan aseman kehittyminen koko Suomen merkittävimmäksi raideliikenteen solmukohdaksi sekä kantakaupungin raitiotieverkoston laajeneminen paransivat alueen saavutettavuutta merkittävästi. Samalla yritykset pystyivät hyödyntämään keskustaa edullisempaa vuokratasoa ilman merkittäviä kompromisseja sijainnin suhteen.

Nykyisin Vallila tunnetaan erityisesti suurista toimistokeskittymistä sekä useiden valtakunnallisesti merkittävien yritysten pää- ja aluekonttoreista. Alueella toimii muun muassa finanssi-, media-, teknologia- ja asiantuntijaorganisaatioita, joiden toimitilatarpeet painottuvat suuriin, tehokkaisiin ja helposti muunneltaviin toimitiloihin. Tämä on ohjannut myös kiinteistönomistajien investointeja erityisesti toimitilojen modernisointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Viime vuosina alueen kehitykseen on vaikuttanut myös ympäröivien kaupunginosien voimakas kasvu. Pasilan mittavat investoinnit sekä Kalasataman rakentuminen ovat vahvistaneet koko Helsingin pohjoisen kantakaupungin asemaa yritysten sijoittumisalueena.

Tästä huolimatta Vallilan kilpailuetu perustuu edelleen monipuoliseen rakennuskantaan, laajaan toimitilatarjontaan sekä sijaintiin, joka yhdistää kantakaupungin palvelut ja Pasilan liikenteellisen saavutettavuuden. Tulevaisuudessa alueen kehityksen kannalta keskeiseksi kysymykseksi muodostuu olemassa olevan toimistokannan uudistaminen vastaamaan muuttuvia työympäristövaatimuksia. Erityisesti energiatehokkuus, tilojen muuntojoustavuus ja käyttäjäkokemus korostuvat kilpailutekijöinä tilanteessa, jossa yritykset keskittävät kysyntäänsä laadukkaimpiin toimitiloihin.

Sijainti ja saavutettavuus

Vallilan kilpailukyky toimistoalueena perustuu ennen kaikkea sen sijaintiin osana Helsingin kantakaupungin pohjoista yritysvyöhykettä. Alue sijaitsee Helsingin ydinkeskustan, Pasilan ja Kalasataman muodostaman kehityskäytävän keskellä, mikä mahdollistaa hyvät yhteydet sekä kantakaupungin palveluihin että pääkaupunkiseudun muihin yrityskeskittymiin. Yritysten näkökulmasta Vallila tarjoaa tasapainoisen vaihtoehdon keskustan korkealle vuokratasolle säilyttäen kuitenkin keskeisen sijainnin ja hyvät saavutettavuusedellytykset.

Yksi Vallilan merkittävimmistä kilpailueduista on sen monipuolinen joukkoliikenneverkosto. Alueen läpi kulkee useita raitiolinja- ja bussiyhteyksiä, jotka yhdistävät Vallilan Helsingin keskustaan, Pasilaan, Sörnäisiin sekä Itä- ja Länsi-Helsinkiin. Lisäksi Pasilan rautatieasema sijaitsee kävelyetäisyydellä alueen länsiosasta, mikä tarjoaa suorat junayhteydet koko pääkaupunkiseudulle ja valtakunnalliseen rataverkkoon. Tämä parantaa erityisesti työmatkaliikenteen sujuvuutta sekä mahdollistaa yrityksille laajemman työssäkäyntialueen kuin useilla muilla kantakaupungin toimistoalueilla.

Myös saavutettavuus henkilöautolla on kilpailukykyinen. Vallilan sijainti Hämeentien, Mäkelänkadun, Sturenkadun ja Teollisuuskadun liikennekäytävien solmukohdassa mahdollistaa sujuvat yhteydet pääväylille sekä Kehä I:n ja Tuusulanväylän suuntaan. Vaikka kantakaupungin liikennemäärät voivat ruuhka-aikoina hidastaa liikkumista, Vallilan saavutettavuus on kokonaisuutena parempi kuin useilla keskustan toimistoalueilla.

Saavutettavuutta tukee myös alueen kehittynyt pyöräilyinfrastruktuuri. Kantakaupungin pyöräverkoston laajentuminen sekä uudet baanayhteydet ovat lisänneet pyöräilyn merkitystä työmatkaliikenteessä. Samalla yritykset ovat investoineet pyöräpysäköintiin, sosiaalitiloihin ja muihin kestävää liikkumista tukeviin ratkaisuihin, joiden merkitys toimitilojen kilpailukyvyssä on kasvanut viime vuosina.

Saavutettavuuden merkitystä korostaa hybridityön yleistyminen. Kun toimistolla vietetään aiempaa vähemmän aikaa, työmatkan sujuvuus on noussut entistä tärkeämmäksi toimitilan valintakriteeriksi. Vallilan vahvuus on sen kyky palvella useista suunnista saapuvia työntekijöitä ilman keskustan ruuhkia tai pitkää vaihtomatkaa. Tämä tukee alueen asemaa erityisesti asiantuntijaorganisaatioiden sekä suurten toimistotyönantajien sijoittumisalueena.

Toimistokanta ja toimitilatarjonta

Vallilan toimistokanta on poikkeuksellisen monipuolinen verrattuna moniin muihin Helsingin toimistoalueisiin. Alueella sijaitsee sekä vanhoihin teollisuuskiinteistöihin rakennettuja toimistotiloja että uudempia moderneja toimistorakennuksia, minkä ansiosta tarjolla on erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvia toimitilaratkaisuja.

Alueen rakennuskanta kuvastaa Vallilan pitkää kehityskaarta teollisuusalueesta palvelu- ja toimistokeskittymäksi. Monet entiset teollisuusrakennukset on peruskorjattu vastaamaan nykyaikaisia toimitilavaatimuksia säilyttäen samalla rakennusten alkuperäistä arkkitehtuuria. Tällaiset kohteet ovat erityisesti luovien alojen, media-alan ja teknologia-alan yritysten suosiossa, sillä ne tarjoavat tavanomaisesta toimistotalosta poikkeavia tilaratkaisuja sekä vahvan identiteetin.

Samanaikaisesti alueella sijaitsee useita moderneja toimistokiinteistöjä, jotka on suunniteltu suurten asiantuntijaorganisaatioiden tarpeisiin. Näiden kohteiden kilpailukyky perustuu tehokkaisiin pohjaratkaisuihin, laadukkaisiin yhteistiloihin, energiatehokkuuteen sekä mahdollisuuteen muokata tiloja organisaatioiden muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Toimistokannan erityispiirteenä voidaan pitää myös keskimääräistä suurempia toimitilakokonaisuuksia. Tämä erottaa Vallilan esimerkiksi Kalliosta ja Sörnäisistä, joissa tarjonta painottuu useammin pienempiin toimistotiloihin. Suuret yhtenäiset kerrosalat mahdollistavat pääkonttoreiden, viranomaisten sekä muiden suurten organisaatioiden sijoittumisen alueelle ilman useiden kiinteistöjen yhdistämistä.

Vallilassa on laaja skaala eri tasoisia ja eri hintaluokan toimitiloja. Modernit tai perusteellisesti peruskorjatut toimitilat kykenevät ylläpitämään korkeampia vuokratasoja ja matalampaa vajaakäyttöä kuin teknisesti vanhentuneet kohteet. Markkinan polarisoituminen onkin yksi Vallilan toimistomarkkinan keskeisistä kehityssuunnista, eikä alueen suorituskykyä voida enää arvioida yksinomaan keskimääräisten vuokratasojen tai vajaakäyttöasteiden perusteella.

Toimistokannan monipuolisuus muodostaa kuitenkin edelleen Vallilan merkittävän kilpailuedun. Alue kykenee tarjoamaan vaihtoehtoja niin kasvuyrityksille, suurille asiantuntijaorganisaatioille kuin luovien alojen toimijoille. Tämä vähentää riippuvuutta yksittäisistä toimialoista ja tukee markkinan vakautta myös taloudellisesti epävarmoina ajanjaksoina.

Yritysrakenne ja merkittävät toimistovuokralaiset

Vallilan asemaa yhtenä Helsingin merkittävimmistä toimistoalueista kuvaa alueelle sijoittuneiden yritysten monipuolisuus. Alueella toimii useita valtakunnallisesti merkittäviä pääkonttoreita sekä kansainvälisten yritysten Suomen toimipisteitä. Yrityskanta painottuu erityisesti finanssialalle, kaupanalalle ja mediaan, mikä tukee alueen vakaata kysyntää ja vähentää riippuvuutta yksittäisten toimialojen kehityksestä.

Vallilan tunnetuimpiin toimistokohteisiin kuuluvat OP Ryhmän ja Nordean pääkonttorit, jotka sijaitsevat Teollisuuskadun varrella. OP Ryhmän pääkonttori valmistui vuonna 2015 osoitteeseen Gebhardinaukio 1. JKMM Arkkitehtien suunnittelema toimistokampus yhdistää useita OP Ryhmän toimintoja saman katon alle ja on yksi Helsingin suurimmista toimistokokonaisuuksista.

Vastapäätä OP:n kampusta sijaitsee Nordean pääkonttori osoitteessa Aleksis Kiven katu 9. Pembroke Real Estaten omistama kiinteistö on toiminut toimistokäytössä 2000-luvun alusta lähtien, ja sitä laajennettiin sekä peruskorjattiin vuonna 2024 vastaamaan nykyaikaisia toimitilavaatimuksia.

Merkittävä toimistokeskittymä sijaitsee myös Fleminginkatu 34:ssä, jossa toimii SOK-yhtymän pääkonttori, niin sanottu Ässäkeskus. Rakennuksessa työskentelee useita S-ryhmän liiketoiminta-alueita ja konsernitoimintoja, minkä ansiosta se on yksi Vallilan suurimmista yksittäisistä toimistokiinteistöistä.

SOK-Yhtymän pääkonttorin lähistöllä, Konepajan entisellä VR:n veturihallin alueella, pääkonttoriaan pitää mediatalo MTV. Historiallisten teollisuusrakennusten uusiokäyttö toimistotiloina kuvastaa hyvin Vallilan kehitystä teollisuusalueesta moderniksi yritys- ja palvelukeskittymäksi. Vallilassa sijaitsee myös kansainvälisen terveysteknologiayhtiön GE Healthcaren Suomen toimisto. Myös yritykset kuten Vattenfall, Allianz ja Taloustutkimus pitävät nykyisellään konttoriaan Vallilassa.

Vuokramarkkina ja kysyntä

Vallilan vuokramarkkina on viime vuosina kehittynyt osana Helsingin toimistomarkkinoiden laajempaa rakennemuutosta. Vaikka koko markkinaa ovat leimanneet kasvava vajaakäyttö, hybridityön yleistyminen ja yritysten muuttuneet toimitilastrategiat, Vallila on säilyttänyt asemansa yhtenä pääkaupungin kilpailukykyisimmistä toimistoalueista. Alueen kysyntää tukevat erityisesti keskeinen sijainti, monipuolinen toimitilatarjonta sekä keskustaa alhaisempi vuokrataso.

Yleisesti ottaen Vallilan vuokrataso sijoittuu Helsingin ydinkeskustan ja muiden kantakaupungin toimistoalueiden väliin. Tämä tekee alueesta houkuttelevan vaihtoehdon yrityksille, jotka arvostavat keskeistä sijaintia mutta eivät tarvitse keskustan korkeinta näkyvyyttä. Erityisesti suuret asiantuntijaorganisaatiot ja pääkonttorit ovat hyötyneet mahdollisuudesta yhdistää laadukkaat toimitilat kilpailukykyisiin käyttökustannuksiin.

Yllä näkyvä kuvaaja osoittaa, että Vallilan mediaanivuokrataso on säilynyt tarkastelujaksolla kilpailukykyisenä suhteessa muihin Helsingin toimistoalueisiin. Vuokrataso sijoittuu keskustan ja Ruoholahden alapuolelle, mutta tarjoaa yrityksille merkittävän kustannusedun säilyttäen samalla kantakaupunkisijainnin.

Vaikka alueen keskimääräinen vuokrataso on säilynyt suhteellisen vakaana, markkinan sisäinen hajonta on kasvanut. Modernit tai perusteellisesti peruskorjatut toimistot saavuttavat edelleen selvästi korkeampia vuokratasoja kuin teknisesti vanhentuneet kohteet. Yritysten toimitilapäätöksissä painottuvat yhä useammin työympäristön laatu, energiatehokkuus, tilojen muuntojoustavuus sekä työntekijäkokemusta tukevat palvelut. Tämän seurauksena markkina on jakautunut entistä selvemmin korkealaatuisiin ja heikommin kilpailukykyisiin toimitiloihin.

Samaan aikaan yritysten tilankäyttö on muuttunut merkittävästi. Hybridityön yleistyminen on vähentänyt yksittäisten työpisteiden tarvetta, mutta lisännyt yhteisöllisten työtilojen, neuvottelutilojen ja monikäyttöisten ympäristöjen merkitystä. Monissa tapauksissa yritykset ovat pienentäneet toimitilojensa pinta-alaa investoiden samalla laadukkaampiin tilaratkaisuihin. Tämä kehitys on suosinut erityisesti uudempia toimistokiinteistöjä, joissa tilojen muunneltavuus on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.

Vajaakäyttöaste kuvastaa markkinan rakennemuutosta

Vallilan vajaakäyttöaste on noussut viime vuosina osana Helsingin toimistomarkkinoiden yleistä kehitystä. Taustalla vaikuttavat ennen kaikkea hybridityön yleistyminen, talouskasvun hidastuminen sekä yritysten toimitilatehokkuuden paraneminen. Tyhjien toimitilojen määrä ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti koko rakennuskantaan, vaan painottuu erityisesti vanhempiin ja teknisesti heikommin kilpailukykyisiin toimistokiinteistöihin.

Vajaakäyttöä tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, ettei korkea alueellinen vajaakäyttö välttämättä tarkoita heikkoa kysyntää kaikissa kiinteistöissä. Päinvastoin markkinalla on havaittavissa voimakasta polarisoitumista, jossa laadukkaimmat toimitilat säilyttävät korkean käyttöasteensa samalla kun osa vanhemmasta rakennuskannasta kohtaa pitkittyneitä vuokraushaasteita.

Ilmiö näkyy myös yritysten muuttokäyttäytymisessä. Sen sijaan että yritykset siirtyisivät kokonaan pois Vallilasta, ne muuttavat usein saman alueen uudempaan tai perusteellisesti peruskorjattuun kiinteistöön. Tämä ylläpitää alueen kokonaiskysyntää, mutta kasvattaa kilpailua yksittäisten kiinteistöjen välillä.

Pitkällä aikavälillä vajaakäyttö voi myös vauhdittaa rakennuskannan uudistumista. Mikäli vanhojen toimistojen kilpailukykyä ei pystytä parantamaan peruskorjauksilla tai käyttötarkoituksen muutoksilla, markkina ohjaa tiloja vähitellen uusiin käyttötarkoituksiin. Tämä kehitys on nähtävissä jo useilla Helsingin toimistoalueilla, eikä Vallila muodosta tästä poikkeusta.

Kysynnän rakenne

Vallilan kysyntä perustuu monipuoliseen yritysrakenteeseen, mikä tekee alueesta suhteellisen vakaan myös suhdannevaihteluissa. Merkittävä osa toimitiloista on asiantuntijaorganisaatioiden, finanssialan toimijoiden, teknologia-alan yritysten sekä julkisten organisaatioiden käytössä. Näille toimijoille keskeinen sijainti, hyvät joukkoliikenneyhteydet ja tehokkaat toimitilat ovat toimitilapäätösten tärkeimpiä kriteerejä.

Yritysten näkökulmasta Vallila sijoittuu kiinnostavasti keskustan ja Pasilan väliin. Keskusta tarjoaa edelleen vahvimman yritysimagon ja palvelutarjonnan, kun taas Pasila hyötyy uusimmasta rakennuskannasta ja raideliikenteen solmukohdasta. Vallilan kilpailuetu muodostuu näiden ominaisuuksien tasapainosta: alue tarjoaa kantakaupunkimaisen toimintaympäristön, hyvän saavutettavuuden ja kilpailukykyisen kustannustason ilman keskustan korkeimpia vuokria.

Tulevina vuosina kysynnän arvioidaan kohdistuvan yhä selvemmin korkealaatuisiin toimitiloihin. Samalla ympäristösertifikaatit, energiatehokkuus sekä käyttäjäkokemus nousevat entistä merkittävämpään asemaan yritysten toimitilavalinnoissa. Tämä kehitys lisää investointipaineita erityisesti vanhemmassa rakennuskannassa, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuksia niille kiinteistöille, jotka kykenevät vastaamaan muuttuneisiin käyttäjävaatimuksiin.

Kehityshankkeet ja tulevaisuuden näkymät

Vallilan tulevaa kehitystä ei määritä yksittäinen rakennushanke, vaan koko Helsingin toimistomarkkinan rakennemuutos. Yritysten toimitilatarpeiden muuttuessa kilpailu vuokralaisista kohdistuu entistä enemmän olemassa olevan rakennuskannan laatuun, sijaintiin ja käyttäjäkokemukseen. Tässä toimintaympäristössä Vallilan vahvuutena säilyy sen keskeinen sijainti sekä monipuolinen toimistokanta, mutta kilpailukyky riippuu yhä enemmän kiinteistöjen kyvystä vastata uusiin toimitilavaatimuksiin.

Vallilan ympäristössä tapahtunut voimakas kaupunkikehitys on muuttanut myös alueen asemaa osana Helsingin yritysverkostoa. Pasilan laaja toimistorakentaminen, Kalasataman kehittyminen uudeksi liiketoiminta-alueeksi sekä kantakaupungin jatkuva täydennysrakentaminen ovat vahvistaneet pohjoisen kantakaupungin vetovoimaa. Samalla Vallila on siirtynyt aiempaa selvemmin osaksi laajempaa yrityskeskittymää, jossa yksittäisten kaupunginosien sijaan yritykset tarkastelevat koko alueen saavutettavuutta, palveluita ja toimitilatarjontaa.

Vaikka uusien toimistohankkeiden määrä Vallilassa on ollut viime vuosina maltillinen verrattuna esimerkiksi Pasilaan tai Kalasatamaan, alueen kehitys perustuu ennen kaikkea olemassa olevan rakennuskannan jatkuvaan uudistamiseen. Peruskorjaukset, energiatehokkuusinvestoinnit ja toimitilojen modernisointi ovat nousseet keskeisiksi keinoiksi ylläpitää kiinteistöjen kilpailukykyä. Samalla useissa kohteissa tarkastellaan vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia tilanteissa, joissa toimistokysyntä ei enää riitä ylläpitämään kiinteistön taloudellista kannattavuutta.

Yhteenveto

Vallila on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Helsingin merkittävimmistä toimistoalueista. Alueen kilpailukyky perustuu ennen kaikkea keskeiseen sijaintiin, monipuoliseen toimitilatarjontaan sekä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin, jotka mahdollistavat sujuvan saavutettavuuden koko pääkaupunkiseudulta. Samalla keskustaa alhaisempi vuokrataso tekee alueesta houkuttelevan vaihtoehdon yrityksille, jotka arvostavat kantakaupunkisijaintia ilman ydinkeskustan korkeimpia toimitilakustannuksia.

Toimistomarkkinoiden rakennemuutos näkyy Vallilassa samalla tavoin kuin muuallakin Helsingissä. Hybridityö on muuttanut yritysten tilankäyttöä, mikä on lisännyt kilpailua erityisesti vanhemman rakennuskannan välillä. Kysyntä kohdistuu yhä selvemmin moderneihin ja laadukkaisiin toimitiloihin, kun taas teknisesti vanhentuneiden kiinteistöjen kilpailukyky heikkenee. Tämä kehitys näkyy sekä vuokratasojen eriytymisenä että vajaakäytön kasvuna.

Tästä huolimatta Vallilan markkina-asema voidaan arvioida vakaaksi. Alueen vahvuudet eivät perustu yksittäiseen kilpailutekijään, vaan useiden tekijöiden muodostamaan kokonaisuuteen: keskeiseen sijaintiin, toimivaan liikenneverkkoon, laajaan rakennuskantaan ja monipuoliseen yritysrakenteeseen. Nämä ominaisuudet tekevät Vallilasta yhden Helsingin joustavimmista toimistoalueista erilaisille käyttäjäryhmille ja vähentävät riippuvuutta yksittäisistä toimialoista tai markkinasykleistä.

Tulevaisuudessa Vallilan kilpailukyky määräytyy ennen kaikkea sen perusteella, kuinka hyvin alueen rakennuskanta pystyy vastaamaan muuttuneisiin toimitilavaatimuksiin. Kiinteistöjen modernisointi, energiatehokkuus ja käyttäjäkokemus muodostuvat yhä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi samalla, kun yritykset keskittävät kysyntäänsä laadukkaimpiin toimitiloihin. Mikäli alueen kiinteistökanta uudistuu markkinoiden tarpeita vastaavasti, Vallilalla on hyvät edellytykset säilyttää asemansa yhtenä Helsingin kysytyimmistä toimistoalueista myös tulevina vuosina.