Takaisin sanastoon

Harjakorkeus

englanniksi: ridge height

Harjakorkeus on rakennuksen korkeus maanpinnasta katon harjalle eli rakennuksen ylimpään kohtaan. Se on rakentamisen ja kaavoituksen mitta, ei sisätilan käytettävä korkeus, joten halleissa se kertoo eri asian kuin vetokorkeus.

Keskeiset pointit

  • Rakennuksen korkeus maanpinnasta katon harjalle.
  • Kaava- ja rakennuslupamitta, joka rajaa rakennuksen enimmäiskorkeutta.
  • Ei kerro suoraan sisätilan käytettävissä olevaa korkeutta.
  • Harjakattoisessa hallissa sisäkorkeus on harjalla suurin ja reunoilla pienin.
  • Sijoittajalle pysyvä ominaisuus: korkeutta ei lisätä jälkikäteen kevyesti.

Harjakorkeus tarkoittaa rakennuksen korkeutta maanpinnasta katon harjalle, eli rakennuksen ylimpään kohtaan. Termi on peräisin rakentamisesta ja kaavoituksesta: sillä säädellään, kuinka korkea rakennus tontille saa nousta.

Mitä harjakorkeus mittaa

Mitta otetaan rakennuksen ulkopuolelta: maanpinnasta katon korkeimpaan kohtaan. Vertailutaso vaihtelee kuitenkin tapauksittain, ja korkeus voidaan ilmoittaa myös absoluuttisena korkeusasemana. Siksi mittaustapa kannattaa aina varmistaa kaavamääräyksestä tai rakennuslupa-asiakirjoista ennen kuin lukuja vertaa keskenään.

Ero vetokorkeuteen

Toimitilan käyttäjälle ratkaiseva luku on harvoin harjakorkeus, vaan vetokorkeus: vapaa korkeus lattiasta alimpaan esteeseen, jonka alle tavaraa voi pinota. Harjakorkeuteen sisältyvät myös kattorakenteet, ristikot ja tekniikka, jotka syövät sisätilan korkeutta. Harjakattoisessa hallissa sisäkorkeus on lisäksi suurin harjan kohdalla ja pienin seinien vierellä, joten yhtä korkeuslukua ei voi soveltaa koko lattiapinta-alalle.

Missä lukuun törmää

Harjakorkeus tulee vastaan kaavamääräyksissä, rakennusluvissa ja hallien myynti- ja vuokrausesitteissä. Esitteissä sanaa käytetään joskus myös sisätilan korkeudesta harjan kohdalla, joten varmista kumpaa tarkoitetaan. Jos tila on tulossa varastokäyttöön tai tuotantoon, pyydä myyjältä vetokorkeus ja lattiakuormakestävyys harjakorkeuden rinnalle. Monikerroksisessa rakennuksessa vastaava sisämitta on kerroskorkeus.

Miksi harjakorkeus kiinnostaa sijoittajaa

Hallikohteessa korkeus on pysyvä ominaisuus. Pinnat, tekniikka ja julkisivu voi uusia, mutta kattoa ei nosteta ilman raskasta investointia, joten matala harjakorkeus seuraa kohdetta koko omistusajan. Käytännön seuraus on vuokralaispohjan kapeus: moderni jakelu- ja varastotoiminta hakee korkeaa tilaa, joten matala vanha halli karsiutuu osasta hakuja jo ennen näyttöä. Se näkyy pidempinä vuokrausaikoina ja vajaakäyttöasteessa, ja kuuluu siten hinnoitella tuottovaatimukseen eikä käsitellä pelkkänä teknisenä yksityiskohtana.

Toinen sijoittajakulma on kaavan salliman ja toteutuneen korkeuden ero. Jos kaava sallii nykyistä korkeamman rakennuksen, tontilla voi olla käyttämätöntä rakennusoikeutta pystysuunnassa, mikä on kehityspotentiaalia laajennus- tai uudisrakennushankkeelle. Matala kanta taas ohjaa kohdetta kohti käyttötarkoituksen muutosta, kun alkuperäinen käyttö ei enää kilpaile. Kaavan sallima korkeus ja sen mittaustapa on syytä tarkistaa asiakirjoista ennen johtopäätöksiä. Tämä on yleistajuinen selitys eikä oikeudellista neuvontaa. Tarkista aina oman sopimuksesi ehdot.

Usein kysyttyä

Mikä on harjakorkeus?

Se on rakennuksen korkeus maanpinnasta katon harjalle eli rakennuksen ylimpään kohtaan. Harjakorkeus on ennen kaikkea kaavoituksen ja rakennusluvan mitta, jolla säädellään rakennuksen enimmäiskorkeutta.

Mitä eroa on harjakorkeudella ja vetokorkeudella?

Harjakorkeus mitataan ulkoa maanpinnasta katon harjalle. Vetokorkeus on sisätilan vapaa korkeus lattiasta alimpaan esteeseen. Kattorakenteet ja tekniikka jäävät väliin, joten vetokorkeus on aina harjakorkeutta pienempi.

Kertooko harjakorkeus, kuinka korkealle tavaraa voi pinota?

Ei kerro. Pinoamiskorkeuden ratkaisee vetokorkeus, ja harjakattoisessa hallissa sisäkorkeus vaihtelee harjan ja seinien välillä. Pyydä siksi vetokorkeus erikseen, älä arvioi sitä harjakorkeudesta.

Mitä harjakorkeus merkitsee kiinteistösijoittajalle?

Korkeus on pysyvä ominaisuus, jota ei jälkikäteen lisätä kevyesti. Matala halli rajaa vuokralaispohjaa ja voi pidentää vuokrausaikoja, kun taas kaavan salliman ja toteutuneen korkeuden ero voi olla käyttämätöntä kehityspotentiaalia.

Maksatko oikeaa hintaa toimitilastasi?
Hae yrityksesi ja vertaa vuokrasi markkinaan ilmaiseksi.
Aloita toimitilahaku